Valitsin toiseksi tieteelliseksi artikkeliksi Sajai Singhin (2008) tekstin, jossa käsitellään nk.epäsosiaalista verkostoitumista (anti-social networking) perinteisten sosiaalisten palvelujen rinnalla. Singhin mukaan epäsosiaaliset verkostoitumispalvelut ovat nousseet suosioon mm. Facebookin siivellä. Monissa niistä suhtaudutaan kyynisesti ja halveksuvasti verkkoyhteisöjen kautta syntyneisiin ihmissuhteisiin ja tarjotaan ilmaisuväylä valtavirrasta eriäville ja usein kyseenalaisille mielipiteille. Tässäkin blogissa käsitellyt Hatebook ja Enemybook ovat esimerkkejä huumoripitoisista antisosiaalisista palveluista. Singhin mielestä harmiton parodia voi kuitenkin kehittyä vaaralliseen suuntaan.
Singh erittelee epäsosiaaliseen verkostoitumiseen liittyviksi ilmiöiksi verkkokiusaamisen, verkkohäirinnän ja -vainoamisen sekä vihaviestit. Kiusaamista ja vihaviestejä on tässä blogissa jo käsitelty, joten keskityn tässä verkkohäirintään ja -vainoamiseen.
Verkkovainoamisessa eli "stalkkauksessa" on kyse siitä, että ihminen vainoaa toista ihmistä sähköisesti. Tällaiseen vainoon voi liittyä esimerkiksi vääriä syytöksiä, uhkailua, henkilöllisyyden varastaminen tai aggression eri muodot.
Singh luokittelee vainoamisen epäsosiaaliseen verkostoitumiseen, sillä vainoajat usein löytävät uhrinsa hakukoneiden, chat-palvelujen ja verkkoyhteisöjen kautta. Vaikka tällaiset palvelut vaativat yleensä salasanan, kuka tahansa voi luoda itselleen käyttäjäprofiilin. Yleensä verkkopalveluilla ei ole resursseja varmistaa käyttäjien aitoutta. Koska palvelujen perimmäinen idea on jakaa tietoja ja ajatuksia, ne ovat myös alttiita epäsosiaaliselle käyttäytymiselle. Palvelujen tuleekin pyrkiä entistä paremmin varmistamaan käyttäjien henkilöllisyyksien aitous.
Haitallista toimintaa vastaan voidaan taistella monin keinoin. Laki ei ole kovin vahva lääke, sillä Internetiä koskevat lait ovat vasta muotoutumassa. Singh esittelee kuitenkin artikkelissaan muutaman kohdan Intian lainsäädännöstä, jotka voivat olla hyödyksi. Euroopan Unioni on ollut erityisen huolissaan pedofiliasta ja muista Internetin vaaroista lapsille. 60 miljoonaa dollaria on suunnattu kolmevuotiselle lastensuojeluohjelmalle.
Sajai Singh, Anti-social networking: Learning the art of making enemies in web 2.0
Journal of Internet Law, December 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Mielenkiintoista tuo, miten "stalkkaaminen" liitetään tutkimuksessa ainoastaan "epäsosiaaliseen verkostoitumiseen"; sosiaaliset verkot tarjoavat yhtä lailla alustan toisten vakoiluun ja tekemisten kyttäämiseen, jos hieman kiertää tutkimuksen määritelmää vihamielisestä vainoamisesta.
Aika mielenkiinoista, että jotkut ihmiset haluavat ilmaista itseään yhteisössä, jonka ideana on vastustaa verkostoitumista verkostoitumalla muiden "epäsosiaalisten" ihmisten kanssa.. Piia tuossa mainitsikin tuosta "stalkkaamisesta", että se esiintyy hyvin vahvasti "normaaleissa" yhteisöissä, mutta varmaankin epäsosiaalisessa verkostoitumisessa sillä halutaan pilkata internetin kautta tapahtuvaa ihmisten välistä yhteisöllisyyttä eli suomeksi sanottuna kateutta ihmisiä kohtaan, jotka pystyvät kommunikoimaan.
Mietin itse ihan samaa kuin Marko. Jotenkin huvittavaa, etta verkoistoitumista vastustavat verkostoituvat itsekin ihan samalla tavalla.
Lähetä kommentti