Vihan tutkimuskenttä

Hate Studies Through a Constructivist and Critical Pedagogical Approach (James M.Mohr, Journal of Hate Studies Vol. 6 No 1 2007-2008, 65-80)

Artikkelissa tarkastellaan vihan tutkimusta, oppimista ja opettamista konstruktivismin ja kriittisen pedagogiikan näkökulmien kautta. Tutkimuksen tavoite on eritellä koulutusohjelman kehittymistä ja päämääriä vihan tutkimuksen kentällä.

Kirjoittajan mukaan tiede voi vaikuttaa yhteiskuntaan luomalla erillisen vihan tutkimuksen kentän. Hän perustelee vihan tutkimuksen tärkeyttä vahingolla, jota vihasta aiheutuu yksilöille, yhteisöille ja yhteiskunnille. Esimerkiksi USA:ssa tehtiin vuonna 2002 yli 7400 viharikosta, joilla oli yli 9200 uhria. Kansainvälisesti viha näkyy esim. terrorismin, kansanmurhien ja verilöylyjen muodossa. Historian, psykologian, sosiologian, uskontotieteiden, journalistiikan, kasvatustieteiden sekä lain ja politiikan tutkimuksen näkemyksiä yhdistämällä saadaan aikaan parempi ymmärrys vihasta käsitteenä ja siihen liittyvistä ilmiöistä.

Konstruktivistinen käsitys oppimisesta korostaa oppijan tietoista toimintaa, jossa hän rakentaa uutta tietoa suhteessa aiempaan tietoonsa ja kokemukseensa. Konstruktivismin mukaan oppiminen on tietojen prosessoimista ja kokonaisuuksien muokkaamista. Kriittinen pedagogiikka taas tarkastelee tiedon, yksilöiden ja yhteisöjen järjestäytymistä ja poliittisuutta ja pyrkii sekä selittämään ja ymmärtämään yhteiskunnallisia ilmiöitä että lisäämään tasavertaisuutta. Konstruktivismi haastaa opettajat kehittämään kokemuksellisia oppimismetodeja, ja kriittinen pedagogiikka pyrkii kehittämään syvempää ajattelua.

Mohr määrittää joitain perusperiaatteita vihaopintojen koulutusohjelmassa: holistinen eli kokonaisvaltainen näkemys, tieteidenvälisyys, dialogisuus, oppimisen ja opettamisen vuorovaikutuksellisuus ja kriittinen opetustyyli. Vihaopintojen avulla opiskelijat saavat kriittisen ja kyseenalaistavan tavan ymmärtää maailmaa. Artikkelissa esitetään myös ehdotuksia vihaopintojen kurssien kokoonpanoksi.

Artikkeli on mielenkiintoinen katsaus vihan tutkimukseen. Viha ilmiönä ei ole uusi, mutta globaali internet helpottaa viharyhmien leviämistä. Mielestäni on tarpeellista tutkia analyyttisesti sitä, miten viha järjestäytyy ja miten sen levittäjät toimivat.